Karaoke Amateur Champion Finaali 2015-Viking Grace
Huh Huh... Olipa reissu. Karaoke Amateur Champion 2015 finaali käytiin laivalla tuossa viikonloppuna 7.-8.3. Valmisteluja mentiin kylläkin tekemään jo perjantaina 6.3.
Tallustelin terminaaliin, liukuportaita ylös ja siellä kollegat jo odottelivat ja heiluttelivat hymyillen pieni jännäkakka pöksyissä. Kyllä se jännäkakka mullakin siellä lahkeessa oli. Pientä odotusta ja ihmisten kyyläämistä suoritettiin siinä ennen kuin meidät päästettiin laivaan. Kun ovet viimein avattiin, porukka alkoi rynniä sisään. Se oli kuin Imatran K-marketin ilmaisämpäri tapahtuma, jossa väentungoksella ei ole mitään järkeä. Saatiin kunnon amerikkalaisen jalkapallon treenin tuntua, kun tallusteltiin kohti hyttiä. Siellä tuli kyynärpäätä, bloggausta ja ohituksia koko hyttimatkan.
Saatuamme tavarat hyttiin ja hieman totuteltua hytin atmosfääriin lähdimme kohti buffettia eli syömään ja tottakai hieman juomaan. Olen oppinut etten, turhaan hajota itseäni pelkäämällä epäonnistumisia etukäteen, joten otin kunnon alkutsempalot siellä buffassa. Tottakai myös söin itseni sopivan tuhdiksi. Pari tuntia meni mukavasti. Se on hyvä ajanviete hyvien ystävien seurassa ja illan tapahtumat olivatkin jo ruokailun jälkeen heti ovella.
Illan bilebändi alkoi soittaa, joten ei muuta kuin tiskille, yksi olut kiitos. Siitä se sitten lähti, aisaparini kanssa otettiin siinä illan mittaan ihan hyvin prenkkua ja jortsuttiin hyvän bilebändin tahtiin. Ilta meni kyllä liian nopeaa loppuun. Bändi lopetti mutta me ei. Istuimme laivan ravintoloiden tuoleilla ja juteltiin mitä sylki suuhun toi. Parasta on, että osaamme nauraa itsellemme.
Alkoi seuraavan aamun kajastus koputtaa ovea, joten päätin ottaa jokakertaisen parin tunnin suihkun. Suihkusta tullessani päätin ottaa pienet torkut. Pienet tosiaan, en nukkunut kuin muutaman hassun tunnin. Nousin ja aloin laittamaan itseäni keikkakuntoon. Ajattelin, että noutaja tässä tulee. Vieläkin humalassa ja suu kuin santapaperia. Lähdimme lompsimaan kohti aamupala buffettia. Eipä juuri ihmisiä ollut aamupalalla. No, sai ainakin rauhassa katsella ja tutkia mitä oli tarjolla. Viisi lautasta kannoin itselleni pöytään sekä viisi lasillista mehua plus yksi kahvi. Kun olin saanut aamupalani ahdettua turpaani, menin tuliaisia ostelemaan, ettei ne jäisi missään tapauksessa ostamatta. se oli nopeaa toimintaa, koska kaupassa ei ollut kuin minä ja minun alteregoni. Pääsin hyttiin, jossa otin pienet päikkärit ennen lounasta.
Minut herätettiin ennen lounasta ja tuntui ettei tämä pää selviä sitten millään.
Tuli H-hetki ja kisan eka päivä koitti viimein illalla. Huikeita laulajia ja karsinta kierros kun oli lopuillaan oli luvassa live musiikkia a´la Dingo. Voi vi...u mikä fiasko tuo Neumanni on. Kännissä kuin pieni apina siellä lavalla. Laulaa muutaman sanan ja lopun antaa sitten yleisön hoitaa. En tiedä onko Neumannille säälistä annettu jatkaa musiikillista uraansa? Päätin kuitenkin ottaa ilon irti illasta ja vetästä simmoset seitin ohuet humalat. Siinä jutellessa ja välillä tanssiessani tuli tarve päästä hotelli helpotukseen. Kuitenkin vessaan meneminen kesti minulta melkein puolitoista tuntia. Kisaajat pysäyttelivät minut alati, haluten tietenkin jutella ja tutustua minuun. Vihdoin olin saanut tyhjennettyä kultaisen tonavan, joka virtasi päästä asti, astuin vessasta ulos. Ehdin ottaa askeleen, kun eräs hieno rouva tuli sanomaan minulle; hello i am Margaret Von Bar. Katsoin hölmistyneenä tätä koomista otusta ja ei muuta kuin minä siinä kumarsin ja sanoin; hi I am Teemu from toilet. Täti jäi seisomaan siihen sijoilleen monttu auki kun lähdin takaisin kohti tanssikapakkaa.
Ilta venyi jälleen noille kauniille pikkutunneille ja minä menin jälleen perinteiselle suihkurallille.
Aamulla tax-freen avauduttua, tempaisimme seitin ohuet jatkohumalat, ennen kuin alkaisi finaalin toinen päivä. Kaiken perustana tällä toisella päivällä on, että kaikki rohkeus peliin sekä se että tärkeintä on voittaa itsensä. Puolessa välissä kisajuontoa alkoi vitunmoinen tutina ja kainaloista alkoi leijailla eltaantuneen juuston haju. Ajattelin mielessäni, että jos tästä selviän osallistun selviytyjiin. Onneksi oli jälleen tauko kisassa, jossa vuorossa oli ruokailu. Buffassa oli jälleen tarjolla vaikka mitä. Ensin alkuruokaa...syöty. Kun menin lämmintä ruokaa hakemaan, otin reilusti kaikkea. Tokaisin myös siinä laivan kokille kalastani, jossa oli tilliä päällä, että onpas uinut lähellä rantaa kun on tarttunut heinää kylkeen.
Naurahdin itselleni, en voinut sille mitään. Humalassa en ole hirveän usein edellä ajatuksiani mutta tällä kertaa yllätin itseni. Laivan kokki taas ei edes naamaansa väräyttänyt kommentistani. Uskon, että tulee tällaisia samanlaisia kommentteja juuri tällaisilta samanlaisilta känniääliöiltä joka päivä pitkin vuotta. Sanoin laivan kokille kun poistuin tiskiltä, että sori mulla on pitkä reissu takana. Tajusin samantien... voi vi...u laivan työntekijät on viikkoja putkeen laivalla, pitkine työvuoroineen. Katsoin kokki ja sanoin taas sori. Nyt pidin turpani kiinni ja menin syömään.
Kisan loppuhuipennus oli pian edessä eli voittajien julkistus. Mutta meillä oli vielä tanssi ja laulu show edessä, sen aikaa kun tuomarit olivat pisteitä laskemassa. Helvetinmoinen 17 minuuttinen putkeen. Kun tämä oli tehty kaaduin suorin jaloin lattialle. Johtopäätös tästä esityksestä ketarat ojossa lattialla, ei voi olla muu kuin, että urheilu ja alkoholi eivät ole kavereita keskenään. Eniveis, saatiin voittajat ja muut sijoittuneet julkistettua. Kova kisa takana laulajilla, joista jokainen oli finaalipaikkansa ansainnut. Mahtava reissu, tekisin saman reissun samantein samalla työporukalla sekä laulajilla. Ja tässä paljastus, olemme siellä Viking Grace laivalla myös 2016. Jos et aio laulaa tule ainakin kannustamaan ja bilettämään Dt Eventsin Dream Teamin kanssa.
-KIITOS KAIKILLE MUKANA OLLEILLE!-